lauantai 23. tammikuuta 2016

juoksen hikipäässä...

juoksen, vaikkei mihinkään kiire,
juoksen kaventuakseni,
kiel pitkällä hikisenä kurvailen,
tunnin sekopäisenä hölkkäilen,
kuppeeni kaventuneet.
  vääntelen peilin edessä,
hoikka poika,
pää ryppynen,
posket huvenneet,
luuta ja nahkaa sekä
askelmittari,
tämäkö on eloni tarkoitus,
höh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

silloin on hyvä,,,

sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska  sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...