keskiviikko 13. tammikuuta 2016

kissani...

kissani istuu sylissäin,
mielistelee kehräten,
mirri on vanha,
viisas ja kutiseva,
sillä on syyhypunkki.
  hoitelen sitä salvalla,
ei tykkää,
mutta
ymmärtää,
että yritän nujertaa
kutisuttajan.
  kissani on
jostain karannut,
tullut ja mennyt,
tuli huusholliini viistoista vuotta
sitten,
rappusilla naukui,
jäi taloksi ja
rupes makoilee ikkunalaudalla,
belarguunian vieressä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...