keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

voivuin...

kuljin maat ja ohimenevät hetkeni,
tunsin yön valon,
aamun kajastuksen,
mutten sauna puhtaana
vihille kerinnyt

elämä on arkinen juhannus,
ohi pyyhäisevä syysmyrsky,
kipakka pakanen

kuljin,
nyt vain voivun,
ikäni

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...