keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Haudan takaa...

Näin tutun vuosien takaa,
Pyöristynyt oli,
Mut muuten kuosissaan.
  Perattiin pintapuolisesti elämäämme,
Päiviteltiin ja voivoteltiin.
Erottiin ja osoitetietoja vaihdettiin.

Pääsin kotiin,
Istuin,huimasi,
Olin tavannut ystävän, jonka hautajaisissa
Olin kolmekymmentä vuotta sitten.

Pari päivää vierähti tietojen tarkastamisessa,
Olin tavannut ystäväni.

Lähetin hänelle kutsun illan istujaisiin,
Joihin kutsuin myös hänen silloisen tyttöystävän,
Nyttemmin neljän lapsen äidin,
Minun entisen vaimoni.


Tarina jatkuu tuonenpana tai sitten ei!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...