torstai 15. syyskuuta 2016

ilkiö...elävä kuollut...

ihmiset ovat tuntemattomia toisilleen,
hyvänpäivän tuttuja ja
muita ikäviä juttuja,
mut
 silti ihminen hakeutuu toisen
samanlaisen luo,
seinän taa asuttaa itsensä nukkumaankin.
  ihmisestä on tullut
ilkiö,
tunteeton lähikaupan asiakas, jolta ei
kiitosta vähästäkään.
  tämä johtuu siitä,
ettei ihminen enää käy
latotansseissa,
suulin suojissa,
lavoilla kesäniemien,
siellä, jossa ihminen on
saunapuhdas.
  nyt tämä eliö ostaa sixbäcit kotiinsa,
lipittää ne yli turvonneeseen kehotukseensa ja
sitten ilkiää
näyttäytyä pihamailla,
muttei haastele mitään, ja muutenkin on
elävä kuollut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...