tiistai 6. syyskuuta 2016

Jalometalli...

Unohtumaton hetki,
Kun mustikan söin,.kielenpäällä pyörittelin,
Ja sitten halulla nielaisin.

Nyt oottelen kohtaloain,
Vessan pöntöllä istuskelen,
Se mustikka oli jalometalleista arvokkain,
Sen mustikkana nielasin,
Ny
Arvopostia oottelen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

muoviset lehtipuut,,,

  elämä on peräisin luonnosta ihminenkin,siksi muoviset pensaat kukkaset kauppakeskuksessa  masentavat