Unohtumaton hetki, Kun mustikan söin,.kielenpäällä pyörittelin, Ja sitten halulla nielaisin.
Nyt oottelen kohtaloain, Vessan pöntöllä istuskelen, Se mustikka oli jalometalleista arvokkain, Sen mustikkana nielasin, Ny Arvopostia oottelen.
sillon on hyvä jos ihminen ei tarvitse yhtäkään virastoa, yhtäkään lupalappua, koska sillohin ihminen on luonnollisimmillaan, semmoisena yr...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti