perjantai 2. syyskuuta 2016

Maanviljelijä...

Syksyinen ilta,
Jo hämärtää,
Mut
Viljelijä viljaansa pui,
On viikon ainoa puinti keli,
Muulloin vilja sateesta lionnut.
   Luonnon armoilla on jokaisen tie,
Niin maanviljelijän, kuin jonkun muun,
Ihminen on luontoäiteen esikoinen,
Siksi uurastaa hän aamuin öin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...