yksi viaton kärpänen huuruisessa
akkunassani,
hän vain seuranain.
jäikö hän tahallaan seurakseni,
vai tahtooko elää
enemmän,
kysyn muinamiehinä,
mut
hän vain hymyilee
aamuaurinko lämmittää
sen jalkoja,
jättää lasiin jäljet,
piirrän sormellani sen ympärille
sydämmen kuvan,
hän tanssii sen keskellä,
olemme
onnen omia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti