perjantai 2. syyskuuta 2016

Vasaran alla...

Hienosti menee,
Talokin vasaran alla,
Voutin kanssa hippasilla,
Yöttömiä ovat päiväni, joissa
Hauskuus ylittää apatian.
Olen loukussa,
Köyhyysloukussa, josta selviää vain
Huumorin kukkia kastelemalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...