Järvissä on useinmiten kaloja,
Pieniä ja isoja,
Muttei hai kaloja,
Ne tarttee enempi vettä ja suuret sillilautat
Eväikseen.
Ihminenhän oli alkujaan kala.
Vaikkei sitä tahdota muistella.
Siitä on monet ajat vierähtäneet,
Mutta yksi geeni on niistä ajoista ihmiseen jäänyt,syömme toisiamme.
tiistai 18. lokakuuta 2016
Syömme toisiamme...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti