varikseni...

varikseni on komia lintu,
mutta muilla
toinen maku.

toin linnun tyynyllein, kun tikka koputteli
sitä lapsena,
meinas itelleen viedä,
mutta eiköhän sille nuo käpyset riitä.

mulla on pirtti täynnä unohtuneita tavaroita,
joita varikseni kantaa teitten poskista,
joskus ihan tarjottimeltakin.

kerran nolotti, kun tuttu mies kyliltä tuli
kylään ja kertoili kadottaneensa
tekohampaat.
  pyysin kokeilemaan viimeksi tullutta
paria,
hampaat loksahtivat justiin kohilleen ja
miehelle tuli loistokas ilme, kehui kuin omiaan,
joten sanoin, että pidä vain.

pois lähtiessään ukko siunas minut,
väitti jopa, että oon herran uusi tuliainen
tähän maan kolkkaan.
kiitin ja pyysin olemaan unohtelematta,
ukkoa nauratti, kuten minua ja lintustain.