en kuule metsän pienempiä,
sillä he ovat omissa oloissaan,
siellä sammalpeitteen alusmailla,
kankahilla luonnon vuodan
en kuule,
mutta varovasti astun ja haistelen,
olen paikassa, jossa elämä on
ikuista,
eikä sitä paholainenkaan voi
siirtää,
sillä
maan pienimmät jäävät kaiken
jälkeenkin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti