sunnuntai 2. heinäkuuta 2017

kohtalon avaimet...

taidan laskea kuinka kauas tahansa,
mutta nukahtaisin,
siksi lasken tasaluvuttain,
lisäilen nollia kauas pidempään,
silloin olenkin samoilla silmillä kerinnyt sinne,
missä
on kohtalomme
avaimet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...