muurahainen istahti
korrelleen,
pisti tupakiksi,
poksautti juomatölkin ja ryyppsi kunnon
ryypyt,
hällä oli hetki aikaa huohahtaa
aamuaurinko kurkisti juuri samasta haavanoksan
kainalosta,
kuten eilenkin,
murkulle tuli mukava
fiilis
muut luonnon pienimmät syrjäsilmällä
loivat katseensa häneen,
mut
kattokoot ja menkööt,
kunnon muurahainen pitää välillä
huilitauon,
eikä juokse pää seitsemänä jalkana,
suu vaahdossa ja huuda kaikkia
maailman olemattomia henkiolentoja
rientoihinsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti