soutelen laatokalla,
suurella merenjärvellä,
jossa ei rantoja niillä main,
esi-issäin jälissäpäin,
karjalankunnailla siellämain,
jossa luontoa ei kaupunkien vilkkuvalot
ohjaa lain,
venakko huutaa tuollapäin,
sinne en veneeni keulaa näytäkkään,
sillä veli venäläinen on avopäin ja se tietää
huomisaamusta kylmän kosteaa takaisinmatkaa,
sillä tuo masurkan jälkeläinen kaiken ihelleen tahtoo
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti