mihinkään kerkiä,
toisinaan itseäni mietin,
että
olenkohan edes mitäkään,
joskus,
mutta aina oon takkini
päälle saattunut,
lakkini ulosmennessä päähäni laittanut
ja
kaikki on ollut
olemassa
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti