keskiviikko 15. marraskuuta 2017

lahopuu...

olen monessa puussa roikkunut,
ihan tahdostainkin,
mutta
viimein sain itseni irti
lahopuusta,
siksi pitenen hyvänä ikipuuta,
tuota
lahoamatonta ajatonta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...