kadunkulmassa istuu romanian kerjäläinen, istuu ja istuu, kahvimuki pyytää almuja, niitä jumalattomia almuja, jotka elättävät tuota piruparkaa talven taakse
kevätlintu pienokainen liitelee ensimmäisiä liitojaan, kiertelee ja katselee, puitten ja pensaiden oksoille istahtaa, elämänkauneutta ihaile...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti