yö tahi päivä,
illasuukin, niin aina kissani
mun vierehelläin,
siin se kehrää,
eikä ole moksiskaan,
mutta, kun ruokapurkin avauksen
kuulee,
viiksensä suoriksi vääntyy ja
notkeana kupille suoristuu,
kupposen tyhjäksi hetkosessa
hotkasee
ja samoille sijoilleen hymy herkässä
lötkähtää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti