keskiviikko 17. lokakuuta 2018

kissani...

yö tahi päivä,
illasuukin, niin aina kissani
mun vierehelläin,
siin se kehrää,
eikä ole moksiskaan,
mutta, kun ruokapurkin avauksen
kuulee,
viiksensä suoriksi vääntyy ja
notkeana kupille suoristuu,
kupposen tyhjäksi hetkosessa
hotkasee
ja samoille sijoilleen hymy herkässä
lötkähtää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

suomalainen on,,

suomalainen ihminen on maaseutua ja paljon kivikkoisia peltoja kalaisia järviä, hetkiä joissa loistaa alkulähteen elämänvoima kuiskaus kauka...