tyynessä ei liidä
liidokki
ei luontopuun lehtikään
sillä se on hetki
jolloin
tuuli nukkuu
eikä käki kuku
päivänvalokin tyynyllään
illnhämy ruskottuu
totuus sisimmälleen uskottuu
on hyvä olla
tarusjärven pohjukassa,
täällä
ikimetsän suojissa
hyvänolon kolosessa
kulleronkukan rantatörmällä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti