perjantai 17. huhtikuuta 2020

leastiolaisfiilis...

on kivaa kun ei ole
yleisötapahtumia
hoilaamista ja salamavaloja,
on kiva matkustaa bussissa jossa olen
ainoana,
vaikka penkkejä on
kuuskymmentä
ja neljäkymmentä sopis
heilumaan seisaltaan,
on kivaa
kun on väljää
ja se että miunkin räkiminen
aiheuttaa
leastiolaisfiilistä

kaikki paikat on kiinni
tahi kahen metrin päässä,
sekin on hyvä,
sillä en tykkää hienostoakkojen
hajuvesistä
isomahaisten pikkuherrojen tuoksuista,
nyt saan väljästi
asioida s-marketissa
ja voin hyvinmielin
pitää käsissäni
työmiehen sormikkaita
-  on kivaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...