hirmusta tahtii
kun
stadilaiset kesälaitumille
rientävät
mökeillensä kirmaavat
mummonmökit täyttävät
kyläkauppojen hyllyjen
väliin sukeltelevat,,
sillohi
siel ukkoo
akkoo
nuorempoo
kyvää sellasta sattoo
ettei siit tulloo sairauven
jonnoo
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti