ihminen saapuu
luokseen vain silloin
kun
hän
tervehtii itseään
.hyvinmielin.
kyynelmeren käs kynkässä
elämänpurosten lurittelimilla
ilonmielen vaahtopäillä,,
elonpäivien hyväntuulisimilla
hetkosil
sillohi,
kun hän
tuntee
.olevansa.
sillähä
ihminen on luontoeläin,
jalostunein,
muttei parahin
.luomakunnan tuote.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti