kylätie,,

kävelen luontoni teitä

kyläteitä

pihateitä,

kävelen ja juoksen

riemu rinnassain

tuskanhikiotsallain,

syvänkaipuu olallain,

sillä niistä

elämäni virrottuu,

onnenolokseni kuvastuu,

kumartelen sinitaivaan

lintusil

tähtösille

ketunpojalle vikkeläkintulle 

joka juoksuttaa

sorjaa töpöhäntää,

muttei tavoita 

lain

sillä hällähän häntänsä

kainalossaan

ain

kävelen mielissäin,

jalkaisin

ja mielikuvissain 

juoksen tunteitteni

vuorten huipulla,

kaipausteni äärilaidoilla

nykyisyyteni ketovainioil,

valtamerieni vaahtopäillä

jotta mieleni hymyilisi

luonnollein