talven suuntaan,
samaa joenuomaa josta
se juoksuttui
keväisille rinteheille,
suviheinän pientareille,
pinnallaan
kanotissaan vesisirkka
laulavainen joka kevätsäillä
lauleskeli suvisäveliään,
nyt aarioissaan ruskan rusehtavat
sävelet
marraskuun harmaus on syvempää kuin kuulakkaitten kesäaamujen varhaishetket, ne aamunsarastukset jolloin peippo aamunsa avaa, sillä marrasku...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti