olen elänyt
mahdottomasti
toivottomasti
.myötämielisesti.
mutta aina olen vironnut
seuraavaan
aamuun,
jonka jälkeen olen jo tavoitellut
uusia
mahdottomuuksia,
joita näen sieltääl,
usein sielläkin jossa on ihan
tavallista
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti