ihminen arvostaa
itestään poisolevaa,
sitä kohtalonpalasta joka
tekisi hänestä
~arvoisensa~
syksyä kohden käy suvenpoika, se joka keväänpoikasena hyppi sinne tänne, suvellaan heilui siellä täällä on nyt hyvin ruskettumnut. vakain ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti