ihmisen kannattaa
sillointällöin
istahtaa
puiston penkille,
katsella ohimeneviä,
sillä siinä hän hahmottaa myös
itsensä,
mikäli on kiireissään unohtanut
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti