kun katson kauaksi
taivaanrannalle
näen etäisyyden ja itseni,
hetket joihin on matkaa,
en huuda en kilju,
sillä ylläni on
illan tyyntyvä ilta,
leutoistuulet ja huominen
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti