vauras ihminen
on
monipuolisen elämän kulkenut
keväänlapsi,
jolla ei ollut lähtiessäään
edes itsetuntoa,
hän joka orvonyksinään elämänsä aamuun
asteli,
paljain varpain aloitteli,
mukanaan ei ollut edes
hetkiä jotka olisivat auttaneet levähtämään
tänään hän on
saapunut elämänsä iltaan,
hetkeen joka on mielentyyni,
sellainen hetki,
jolla ei ole ääriviivoja,
ei tuskan ja pelon
kyyneleitä,
pelosta vapisevaa mieltä,
orvonmireltä,
ei ole sillä hän on saapunut elämönsä iltaan,
kengät jalassaan,
itsetunto päällään,
eikä yhtään pisaraa pelkoa mukanaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti