syksyn tullen
elämä hiljenee,
puut ja pensaat
pukunsa riisuvat,
sillä on aika siirtyä
talven rappusille
jossa
ihminen vaihtaa nuttuaan,
ilmettään, jotta ei palentuisi paukkuvan
kipakoissa pakkasissa,kylmänviileissä
lumituiskusissa,hyytävän kylmillä
yöseutuvilla,jolloin sudet viettävät kuherruskuukauttaan ja
huutavat yötäpäivää täyvenkuun tahdittamina
sillä hän haluaa olla täyvissä voimissa
joulusaunassa,uutenavuotena ja laskiaissunnuntaina,
jolloin pääsee mieliharrastuksensa pariin, persmäkeen
kevään tullen luonto virkoaa,,
kuten ihminenkin ja kumpikin
vaihtaa kevätilmeen kasvoilleen
ja valmistautuu suveen,tuohon yöttömään
yöhön,jolloin rantakalliolla syödään kalasoppaa,
silloin myös
lehtipuut veikistelevät hiirenkorvillaan,
muut pensaat ja puut omillaan,
koska silloin
juuan kirnupiimää tahi väkevämpää ja valvotaan,
nauretaan kaikille, mutta eniten heille joille pitkäntalven
aikana vain nöyrästi kumarreltiin,
vienoin katsein hymyiltiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti