Elät itkekseis,
et vilkuile olkiesi yli,
kujet suorinta tietä,
et usko mihinkään,
olet elänyt yliajan,
olet rakkainpani,
olet omatuntoni isoäiti.
Minä olen harhautunut,
elelen minkä jakselen,
nauran ja itken valtoimenaan,
tuhlaan mitä siunautuu,
vilkuilen ja vilkuttelen.
Mut yhest jutusta
en lipsuile,
komioista naisista,
saa olla rumempikin,
mut jaloillaan täytyy seistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti