torstai 29. lokakuuta 2015

herään...

herään,
ei mitään,
hiljaisuus pelottaa,
sillä normaalisti aamuni
on
äänekästä.

heräsin väärään aikaan,
helpotuin,
jatkoin uniain,
kuutakin hymyilytti,
kurkisti akkunastain,
laittoi verhot kiinni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...