maanantai 26. lokakuuta 2015

häpeilen...

Häpeilen riittämättömyyttäni,
kainostelen olojain,
olenhan köyhän maan
eläjä,
olen elämäni jalkaisin vierellesi
kulkenut,
anteeksi ujouteni,
tämä kaikki
minulle uutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...