Satakieli ei rappusillan laula,
on lokakuun ensimmäiset
pakkaset,
hän mänt laulumailleen
kaukaisille,
jään odottamaan.
Muistelen kylmissäin kaunista
ääntäsi,
kesän vehreys soinnillesi
suloisimmat sävelet loi,
nyt laulelet kaukana,
mut
ehkäpä kaipaat, kuten
minäkin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti