keskiviikko 28. lokakuuta 2015

kehrää..

olen tuulen tuoma,
myrskynsilmässä riepuparka,
en valoa silmiini saa,
kuuloni on myrskyn huutamaa,
kissani kehrää,
sen tunnen.

itsesäälissä piehtaroin,
olo tuntuu nyt mukavammalta,
ymmärrän hevosia,
matkin.

lomalle tekis mieli,
vaikken töissäkään,
mut
niinhän muutkin.

mirrini kehrää rinnuksillain,
leipookin tassuillaan,
sinivihreät silmänsä
levolliset.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

hyvät hetket,,,

hyvät hetket syntyvät hetkistä joita tehdään korjaillaan, ajankuvaan sovitetaan ja etenkin niistä joissa jokainen luopuu jostakin toistensa ...