perjantai 30. lokakuuta 2015

karu...

Katselen elämääni,
mutten kuule,
kuuntelen,
mutten näe.

Olen yksinäistynyt,
olen laumasta karkotettu,
tunnen erotetun suden
tuskan,
ikävän ja
kaipuun.

Tyhjänpäällä olen,
elämän tuulet,
karut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

älä isottele,,

älä isottele, sillä siten pysyt paremmin itsenäsi