perjantai 30. lokakuuta 2015

saavuin töistä..

Saavuin töistä,
unettaa,
janottaa ja nälättää,
muttei närästä,
siit oon hyvämielinen.

Yötyöläinen olen ollut koko
työhistoriain.
silmät roikkuu,
korvat enemmän,
otsatukka kadonnut,
niskavillat harmaantuneet.
yö-duunarille ei päivä
loista,
vain kuutamo valvottaa,
tähdet uurastusta tähdittää,
siksiköhän tämä duuni
yhäkin kiehtoo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...