perjantai 11. joulukuuta 2015

Kohtalo...

Katson itseäni,
Kuljen muistoistoissani,
Elän menneitä,
Itken ja iloitsen,
Toiset huithait ohitan,
Niissä tunnetta ei nimeksikään.
Tänään kehrään,
Huomisesta en tiedä,
Sillä kohtalon ovi on avoin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

pursuaa,,,

katso asioita itsenään, äläkkä tee niistä pienempiä suurempia, sillä silloin ne pursuavat käsittämättömiin