minne kuljenkaan sen
luontoni ohjaa,
sinne taipaleeni taivaltaa,
nälkäsuussa sulavan,
mielihyvässä huomisen.
elämäni on etäohjatua,
pyristelen miten vain,
eloni kuvellein käy.
näin rosvon,
hyväkkään,
piian paksuksi painetun,
mut
minä
poikapoloinen,
näkemääni aivastin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti