maailman tähdet
kotimökkini ikkunaan loistaa,
vaikka asun korven siimeksessä,
luontoäiteen helmoissa,
tiettömättömien
teiden ulottumattomissa,
mökissäin luonnon helman.
istuessain kannon nokassa näen
kaukaisemmatkin kolkat,
tunnen maailman tuulet,
pilvet sinisemmät,
sateen pehmeyden,
sammaleen tuoksun.
asun mökissäin,
keskellä elämää,
luontoäiteen helmoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti