perjantai 11. joulukuuta 2015

meri..

katson merelle,
jäätynyt,
myrskytuuli pyyhkii
lumipintaista jäänpintaa.
kasvoni ahavoituvat viimasta,
käännän selkäni,
palaan keväällä,
silloin
lounaistuuli hyväilee merenpintaa,
naurulokkia naurattaa ja
sisimpäin saa kauneutta vaahtoäiden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...