varhainen aamu,
melkein aamuyö,
kaupungin herää,
ihmisten ikkunoihin syttyvät
huomenet.
ajelen viimeistä vuoroani,
muutama väsynyt
kyselee vointejaan,
kerron totuuden.
työvuoroni saa odottomattoman vieraan,
rotan, joka päätti
hypätä
sähködösän kyytiin.
Rotta on aikaansa seuraava,
etupenkille mätkähti,
kerroin auton teknistä puolta,
reitin se tunsikin.
auton virrat vähissä,
kuten itsellänikin,
käänsin auton varikolle,
ojensin loput eväät
ystävälleni ja me kolme
menimme tahoillemme,
latautumaan,
minä kotiini,
rotta omaansa ,bussi
talliinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti