maanantai 19. joulukuuta 2016

kettu...

kettu jolkuttelee hangella,
ei upota tassun tallaajaa,
luonnon viisasta pörröhäntää.
   se evästä etsii,
tuntonsa tietää,
että tassun alla se liikkuu,
siispä juonia repolainen
punoo ja pian vatsansa
täydeltä hymyää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

mikään ei ole ikuisuutta,,,

mikään ei ole ikuisuutta,ei sekään, sillä uudet keväät silmuttavat uusien alkuja,heitä jotka aikansa ovat ja sitten vilkuttavat,kunnes jälle...