torstai 22. joulukuuta 2016

ojentaa..

voisinhan minä apua antaa,
ojentaa sinulle itseni,
mutten
ymmärrä miksi niin tekisin
  pyydät kättäni heikoissa jäissä,
muttet
halua kulkea itsellesi, vaan apua huudat ja hymyillen jatkat
matkaasi,
vaikka olen
auttamiseeni väsynyt

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...