keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

arvoni koko...

metsässä tuoksuu rauha,
siellä näen suurempaa,
sammaleet hyväilevät jalkojani,
mäntypuun läheisyys on petäjäisen vahvan
     turvaisaa,
siellä en tarvitse esittää,
en koreuttani voimistaa, sillä
siellä  kokoni ymmärrän

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

vaikka kaikki häviäis,,

  vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...