jättää
pesämunaa jatkolle,
sillekkin ajalle,
jolloin kukat kukkivat ja perikunta
hikisin käsin
perintöä vartoo
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti