Ilta hiljentää meluisan
Kadun,
Meluisat mielet ovat siirtyneet
Ikkunaverhojen
Suojiin,
Sinne kivitalojen kolosiin
Elämällä on yöt ja päivät,
Ne kaduilla
Menevät,
Tulevat ja palaavat,
Mut
Ikkunaverhot heidät viimein
Hiljentää
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti