onkimies istuu
ja
odottaa,
sillä hänellä on aikaa,
eikä kalalla ole
nälkä
onkimies katsoo
kohti auringonselkää
joskun yötämyöten kuutamonkin,
sillä
aikaa riittää,
jollei
kalalla ei nälkä
vaikki kaikki häviäis, nekin jotka jokapäivä ovat, niin tyhjänä en ois, sillä uskon huomisiin, uusiin, sillä elämä ei lopu yhteen tyhjyyte...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti