tuusulan motarilla on monen monta
pysäkkii
josta noukin ja päästän
matkustajain
siellä elämää on päivin
öin
sillä stadissa
elämä kukkii
nukkuessaankin
rautatientorilta
yö-vuoroain valjastan,
tuota
elämänvirtaa
solkenaan,
heitä on
seisomakuormallinen,
jotka pian kyydissäni kuorsaavat,
toiset jurripurria haastavat,
jotkut unelmissaan
keinuvat,
jotkut
kalpean hilpeinäkin,
sillä ovathan he
päivän stadissa
reissanneet
pian matkamme kulkeutuu
järvenpään takakulmille nääs,
sinne kellokosken päättärille
ja muille haminoille
saakka
he eivät ole mulle taakkaa,
sillä niin
olen
sisäsyntyistynyt tähän
hommaani,
sillä kipinän sain
jo
syntyessäin,
kun ruposen ruskeilla
isäni matkassa kuljin
- päivin ja öin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti